Joka tapauksessa löysin ystäväni blogista idean jonka nappasin heti itselleni. Jokaisen kuukauden eka päivä otetaan ikkunasta kuva maisemasta jonka näkee katsoessaan ulos. Mielenkiintoinen tapa seurata vuodenaikojen vaihtelua, ja käydä katsomassa vanhoja kuvia kun ei muista millainen sää oli viime vuonna!
Ok, tein näille kuvilleni oman kansion jonne voin tuupata muutkin vuoden aikana tapahtuvat ihmeet; lumen saapuminen länsirannikolle, sateeton jazz viikonloppu jne.
Ainoa josta saan hyvin kuvan on parvekkeen ikkuna, ja tällainen oli ilma lokakuun eka päivä, Sateinen, mutta ei sentään yhtä pimeä kuin tänään on.
Yak, tämä ei ole yhtään sitä syksyä jotka minä haluan ja josta pidän; todella harvassa ovat olleet ne kauniit ja raikkaat syyspäivät joita aina niin toivon tulevan.
Viime viikonloppu meni ahkerassa työn touhussa. Mutta jos minulta kysyttäisiin mitä tein viikonloppuna, vastaisin että en mitään. Tämähän ei ole "oikeaa" työtä. Kävin läpi 49 huivimallia
jotka ovat to do -listallani. Laitoin ne muovien sisään
ja aakkosjärjestykseen
ja laitoin tiedot koneelle jotta tiedän huiviin tarvittavan metrimäärän ym. että tiedän paljoko lankaa pitää ostaa ;D;D
Meni muuten koko sunnuntaipäivä tuohon näpertelemiseen, mutta haitanneeko se mittään...Olis sitä voinut kehnompaakin tekemistä olla.
Konsultoiva 007 väsyi työmäärästä niin jotta kun menin ottamaan siitä kuvaa sain vain tympeän mulkaisin että elähän uskalla häiritä
ja koska nukkuvaa kissaa ei kannata häiritä (ainakaan meillä), jätin kissuksen rauhaan
Tänään on muistojen päivä. Äitini nukkui pois 7 vuotta sitten. Diabeteksen komplikaatioihin; hänen munuaisensa lakkasivat toimimasta ja niitä ei enää saatu toimimaan.
Miten voi olla siitä noin monta vuotta kun tuntuu kuin se olisi tapahtunut vasta hetki sitten.
Olen huomannut että jollakin tapaa äiti on ajatuksissani ja muistoissani joka päivä, aina tulee joku tilanne joka muistuttaa yhteisistä ajoista.
Voiko asian paremmin sanoa.
Ihan tolkku viikonloppu Sinulla on ollut.
VastaaPoistaMinä en saanut aikaiseksi oikeastaan mitään.
Kyllä ne vain käypi mielessä useampana päivänä edesmenneet.Äitini kuolemasta on jo 14 vuotta ja isäni 46 vuotta mutta siitäkin huolimata käyvät usein mielessä.
Olet ollutkin todella nuori kun isäsi on kuollut...
VastaaPoistaEi sitä joka viikonloppu tai joka päivä tarvitsekaan saada mitään aikaiseksi, itsellä menee joskus kokonainen viikonloppu etten tosissaan ole tehnyt mitään :)